Tämä blogi on lähinnä minua itseäni varten, sillä kirjoitan tänne päiväkirjan tapaan kissavauvojen elämästä ja niiden tuloon valmistautumisesta. Tietenkin olisi mukavaa, jos mahdollisimman moni löytäisi blogin ja seuraisi tulevien lapsosten elämää.
Tässä kuva neidistä (vai pitäisiköhän jo puhua rouvasta), taka-alalla Vilho. Viuhti on kilpikonnavärinen kotikissanaaras. Olen aina pitänyt sitä pitkäkarvaisena maatiaisena, mutta kun sen perimästä ei ole varmuutta, en voi olla varma onko siinä jotain rotua mukana.
Viuhtin emo on hurmaava ja hyvin kaunis Iines, joka vei sydämeni kun kävimme sitä ensimmäistä kertaa katsomassa. Sillä oli sillon pentue, josta otimme yhden pennun, Urhon, joka oli silloin vajaan kolmen viikon ikäinen. Emo tuli tervehtimään ja oli silminnähden hyvin ylpeä pentueestaan. Seuraavalla vierailullamme Urho oli seitsemänviikkoinen vipeltäjä ja kun otin sen syliini, tuli Iines syliini myös ja nuoli kovasti käsiäni, Urhoa ja kehräsi tyytyväisenä, vaikka olin sille täysin vieras ihminen. Niinpä kun myöhemmin kuulin Iineksen saaneen uuden pentueen, jossa oli todella paljon Iinestä muistuttava kilpparityttö, suostuttelin mieheni ottamaan meille kolmannen kissan (siinä väissä meille oli siis muuttanut jo aiemmin mainitut Urho sekä Iineksen siskon pentueesta Vilho Urhon kaveriksi) ja varasin pennun, josta tuli sitten Viuhti.
Tässä kuvassa on Iines ensimmäisen pentueensa kansa. Urho on toinen pentu vasemmalta katsottuna. Erityisesti Iineksen upean vihreät silmät herättävät ihailuni kilpikonnavärityksen lisäksi. Toivottavasti Viuhtin pennuista tulee yhtä ihastuttavia!
Nyt ei auta muu kuin odottaa Viuhtin kiimaa. Luulen, että se alkaa hyvinkin pian, sillä edellisestä on jo vierähtänyt aikaa, valon määrä lisääntyy ja eilisen vierailun kollin luona luulisi tekevän ihmeitä.;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentoinnista!:)