Kaikille muille loma oli rentouttava ja mukava, paitsi Urholle, joka ei vielä ole ihan ylimpiä ystäviä vanhempieni koiran kanssa. Välit ovat kuitenkin rauhoittuneet jo mukavasti ja yökyläilyn loppupuolella pystyi Urho jo kulkemaan koiran ohi ja seisomaan sen vieressä sille sähisemättä, mikä on huima parannus puolen vuoden takaisesta lähtötilanteesta. Urho ei aluksi voinut olla samassa asunnossa koiran kanssa sähisemättä tai murisematta, se murisi aivan kaikelle, sillä koiran haju oli niin vahva. Tällä kertaa Urho kuitenkin löysi rauhallisen lepopaikan poissa koiran ulottuvilta. Kirjahyllyssä oli nimittäin juuri kissan mentävä kolo. (Kunhan hyllyltä Urhon sinne loikattua otti pari koriste-esinettä turvaan :D)
Viuhti uskalsi nukkua lähempänä maanpintaa.
Tässä vielä taidonnäyte löhöysasennosta dataavan omistajan vieressä.
Viuhtin kantavuudesta ei ole vieläkään varmuutta. Olen tutkinut sen nisiä ahkerasti, sillä ne rupeavat yleensä punoittamaan ja turpoamaan 2-3 viikon kuluttua astutuksesta. Kuten kuvasta näette, eivät nisät kuitenkaan vielä punoita. Voisin vaikka vannoa, että ne ovat hitusen kasvaneet, mutta se on varmasti vain toiveajattelua. Astutuksesta ei kuitenkaan ole vielä edes kahta viikkoa, joten odotellaan vielä. Kyllä ne sitten rupeavat punoittamaan, jos ovat punoittaakseen. Jos Viuhti on nyt kantavana, on raskaus siinä vaiheessa, että alkiot ovat kiinnittyneet kohdun seinämiin. Parin seuraavan viikon aikana niille kehittyy tärkeimmät elimet ja niistä tulee sikiöitä.
Olen jo kovasti miettinyt pentujen tuloon liittyviä asioita, kuten vaa'an ostamista, ruokintaa, synnytystä jne. ja olen myös lukenut pentujen hoidosta paljon. Nyt koitan miettiä, että missä huoneessa pennut saavat viettää ensimmäiset elinviikkonsa ja millaisen pentukopan niille järjestän. Se ei saisi olla liian suuri, ettei Viuhti tuntisi oloansa turvattomaksi siellä ja kärräisi pentuja jatkuvasti pois. Se ei saisi myöskään olla niin pieni, että Viuhti tilanpuutteesta johtuen voisi vahingossa liiskata pennut. Alustan alle ei saisi päästä mönkimään, ettei sinne tukehduta. Tällä hetkellä olen ajatellut, että laitan pahvilaatikon pohjalle pehmusteita ja koko lootan vanhan tyynyliinan tai pussilakanan sisään. Synnytyksen ajaksi laittaisin suojaksi kroonikkovaipan, että koppa säilyisi edes jokseenkin siistinä, niin säästyisinn isommalta puhdistusoperaatiolta. Hyvällä tuurilla pelkän lakanan/tyynyliinan vaihto voi riittää.
Ja kun koko postaus on taas jäänyt ilman kuvia Vilhosta, niin laitan tähän söpön pentukuvan, ettei kukaan kuvittele, ettei Vilho jostain syystä olisi yhtä tärkeä kuin muut kissat. Vilho ei vaan yleensä satu olemaan kovin kuvauksellisella tuulella, siitä kuvien vähyys johtuu.
Täplävarpaat <3
Tässä vielä lopuksi video Viuhtista kissanminttuhuuruissa leikeissä. Huomatkaa kuinka hienosti Viuhti saa lelun kiinni!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentoinnista!:)