perjantai 9. huhtikuuta 2010

BARF

Nyt on siis luvassa asiaa kissojen raakaruokinnasta. Korostan nyt jo etukäteen, että olen opiskellut osaamani asiat netistä muilta kissaharrastajilta. En usko, että minun tapani ruokkia kissat on ainoa oikea tai tietoni absoluuttisen oikeita, mutta olen huomannut ruokintatapani hyviksi ja toimiviksi omilla kissoillani. Jokainen voi poimia asiat, jotka kokee hyödyllisiksi ja jättää toteuttamatta sen, minkä kokee liian vaivalloiseksi tai vähemmän hyödylliseksi. Jos tekstissä kuitenkin on mielestäsi virheellistä tai epätarkkaa tietoa, olethan kiltti ja kerrot siitä kommenttiboxissa, niin tarkistan asian.


Urho pienenä.

Liha on kissalle luonnonmukaista ravintoa, eikä kissan normaalissa ruokavaliossa ole kuin n. 2% kasviperäistä ainesta. Se 2% koostuu saaliseläimen, eli yleensä hiiren, suoliston sisällöstä sekä satunnaisista ruohoista ja heinänkorsista, joita kissat natustavat. Lisäksi kissat ovat melko huonoja juomaan, sillä janontunne on alunperin aavikolta tulleella eläimellä hyvin heikko. Suurimman osan tarvitsemastaan nesteestä kissa saa ravintonsa mukana. Sanomattakin lienee siis selvää, etteivät kaupan kuivat kissanraksut ole optimaalista ruokaa kissoille. Vain joitakin prosentteja kosteutta sisältävät, pääosin viljasta valmistetut raksut kuivattavat kissan eikä kissa saa tärkeitä proteiineja. Nappuloiden sisältämä suuri määrä hiilihydraatteja myös lihottaa kissan helposti. Viljojen suuri määrä vaivaa myös useita, erityisesti marketeissa myytäviä märkäruokia. Pääasiassa raksuja syövät kissat voivat myös ovat herkemmin sairastua ikäviin virtsakiteisiin ja -kiviin, jotka voidaan usein välttää oikealla ruokavaliolla. Meillä mirrit syövät nappuloita vain herkku- ja suostuttelupaloina silloin tällöin. Matkustaessa ja temppujen (meillä osataan käskyt istu, maahan, kosketa nenää, anna tassu ja nouse takajaloille - ainakin periaatteessa. Kuvamateriaalia tulossa myöhemmin.) palkintoina raksut ovat käytössä helppoutensa vuoksi.


Viuhti ja Vilho pienenä.

Mitä kissoille sitten tulisi syöttää? Monet kaupan märkäruoat ovat hyviä. Lihapitoisuus on mielestäni tärkein mittari ruoan laadussa. Itse en kelpuuta meidän kissojen märkäruoaksi muuta, kuin täyttä lihaa olevia ruokia. Pirkan metallivuoissa olevat ruoat ovat hintaansa nähden erittäin laadukkaita. Normaalin väh. 4% lihaa ja eläinperäisiä tuotteita -tekstin sijaan Pirkan purkissa lukee tarkalleen, montako prosenttia minkäkin eläimen lihaa tuotteeseen on käytetty. Eikä murustakaan viljaa, mutta valitettavasti sokeria ja suolaa löytyy.
Pääsiäisostoksilla huomasin, että Pirkalle on tullut uusia säilyketölkissä olevia merenelävistä valmistettuja ruokia. Tonnikala, sardiini ja meriherkut ovat makuvaihtoehtoina tässä loistavassa kissanruoassa. Sardiini -purkin sisältö on lyhyt ja ytimekäs: sardiini, 68%, hyytelöitymisaineet, vesi. Yksi huono puoli näissäkin ruoissa kuitenkin on; niihin ei ole lisätty kissojen tarvitsemia vitamiineja ja kivennäisaineita. Täydennysravinnoksi kutsuttavan ruoan syöttäjän tuleekin huolehtia vitamiinilisin, että kissa saa varmasti tarvittavat ravintoaineet.
Myös Whiskas Mmmm..., Mjau-tetrat ja -tölkit ovat mielestäni laadukasta ruokaa. Eläinkaupan puolelta löytyykin sitten jo paljon laadukkaita (kuiva- ja) märkäruokia.




Itse syötän kissoille suurimmaksi osaksi lihaa. Lihan syötän raakana, sillä kypsennettäessä lihasta häviää tärkeitä vitamiineja ja tauriinia. Suomessa liha on niin hyvin tutkittua ja kissojen ruoansulatuselimistö on niin tehokas, että pöpövaara on todella pieni. Kuitenkin täytyy muistaa, että luista kananlihaa ei saa missään nimessä tarjota kissalle kypsennettynä. Kypsänä kanan luut nimittäin menevät rikkoutuessaan teräville sälöille, jotka voivat saada aikaan pahaa jälkeä kissan ruoansulatuselimistössä.


Myyräkö? Ei, vaan Viuhti.

Nyrkkisääntö on, että aikuisen kissan ruokavaliosta kolmanneksen tulisi olla luista lihaa, pennuilla jopa puolet. Eli siis esimerkiksi kanan siipiä, kauloja ja selkiä. Loput 2/3 tulisi olla monipuolisesti eri eläinten lihoja, mutta ei mielellään kahta ateriaa "maatilan isoa eläintä", eli possua ja nautaa päivässä, sillä niiden liha ei sisällä kovin paljoa ravinteita. Tiettyjen lihojen kanssa tulee kuitenkin olla tarkkana. Kalaa ei saisi syöttää kuin kerran viikossa, sillä raa'an kalan sisältämä tiaminaasi-entsyymi tuhoaa B-vitamiinia. Liika kalansyönti voi aiheuttaa myös rasvatasapainon järkkymisestä johtuvaa keltarasvatautia. Muita säännösteltäviä ruoka-aineita ovat runsaasti rasvaliukoisia vitamiineja (yliannostusvaara) sisältävät ruoat, kuten munuaiset, maksat ja kananmunankeltuaiset. Kananmunanvalkuaista ei joidenkin lähteiden mukaan tulisi syöttää kissoille ollenkaan kypsentämättä. Kieli sen sijaan on ravintoarvoltaan kehnoa lihaa, eikä sitä sen takia tulisi syöttää kuin kerran viikossa. Sitkautensa vuoksi viikottainen kieliateria on kuitenkin omiaan hampaiden puhdistukseen.
Sydäntä meidät kissat popsivat napaansa muutaman kerran viikossa. Broilerin ja possun sydämet ovat suurherkkua, jotka suuren tauriinipitoisuutensa vuoksi ovat todella terveellisiä kissoille. Tauriinin puutos sen sijaan voi aiheuttaa jopa sokeutta, joten sen saannista kannattaa huolehtia.

Meidän kissojen viikkoruokalista näyttää jotakuinkin tältä:

Maanantai: Kananmunankeltuainen, poron jauheliha, jauhettu broilerin siipi
Tiistai: Kalkkunamassa, possun sydän, kanan kaulat
Keskiviikko: Kana-kasvismix, lohi/seiti, kanan selkä
Torstai: Broilerin/lampaan sisäelinseos vuoroviikoin, hevosen palaliha, broilerin siipi
Perjantai: Possun kieli, poron jauheliha, kanan kaulat
Lauantai: Possun sydän, broilerin jauheliha, kanan selät
Sunnuntai: Naudan jauheliha, kalkkunamassa, broilerin siipi


Harvinaista herkkua: hiirenpoikanen!

Lisäksi annan kissoille kerran-kahdesti viikossa omega3- ja B-vitamiinilisät. Omegat annan kalaöljykapselin muodossa. Kapseli ei saa sisältää muita vitamiineja, kuin E:tä yliannostusvaaran takia. Samasta syystä öljy ei saa olla kalanmaksaöljyä. Kalaöljyä annan siksi, että omega3:a on kissan luonnollisessa ruokavaliossa paljon enemmän kuin liharuokavaliossa, esim. saaliseläimen aivoissa on sitä runsaasti. Aivoja kun ei oikein mistään kaupasta saa ostettua. :P
B-vitamiini on vesiliukoinen vitamiini, joten sen yliannostus on epätodennäköisempää, kuin rasvaliukoisten. Siitä syystä sitä täytyy myös saada jatkuvasti, sillä elimistö ei pysty sitä varastoimaan. Lisäksi muutama monivitamiininappi (esim. Multicat) viikossa ei varmasti olisi pahitteeksi tarpeellisten vitamiinien saannin varmistamiseksi. Lihat ostan tästä loistavasta nettikaupasta, joka toimittaa tuotteet kotiovelle ympäri Suomen.


Urho saalistaa.

Liharuokinta vaatii hieman enemmän viitseliäisyyttä kuin teollisen muonan syöttäminen. Lisäksi täytyy perehtyä raakaruokintaan sen verran, että tietää, että kissa saa tarvitsemansa ravinteet. Lihaa täytyy muistaa ottaa pakkasesta sulamaan ajoissa ja ruoan tarjoilu vie hitusen enemmän aikaa, jos kyseessä on esim. possun sydän, broilerin kaulat tai selät, joita täytyy leikellä pienemmiksi ennen tarjoilua. Jäätyneistä könteistä on myös joskus vaivalloista irrottaa sopivia paloja sulamaan, meillä käytössä on vasara ja taltta ja vasaran käyttäjänä useimmiten mieheni. Isolle osalle suurin ongelma lienee kuitenkin se, jos kissa sattuu viskelemään verisiä lihanpaloja ympäri asuntoa. Meidän kissoista Vilho harrastaa sitä joskus.
Kuitenkin kissat voivat paremmin (kakasta sen huomaa, sillä meillä ei kissankakka haise käytännössä miltään, kun kissat ovat syöneet lihaa. Ruokavalion muutoksen huomaa heti kakan koostumuksesta ja hajusta!) ja ovat olleet pääosin terveinä koko ikänsä. Liha myös tulee halvemmaksi ja uskottelen itselleni, että myös ekologisemmaksi, sillä syötän kissoille ihmisille kelpaamattomia osia eläimistä (vai kuka voi väittää haluavansa syödä kanan selkärankaa tai kaulaa?). Liha on myös kotimaista, eikä sitä tarvitse rahdata Keski-Euroopasta lähimarkettini hyllylle kuten purkkiruokia. Lisäksi tiedän tarkalleen, mitä kissoilleni syötän. Purkkiruoissa ja varsinkin kuivamuonissa kun tuppaa olemaan usein myös sarvia, sorkkia ja muita ruoaksi kelpaamattomia osia.

Oikein loistavat kissasivut, joilla puhutaan myös erittäin kattavasti BARFista, löytyvät täältä!


Viuhti ja Vilho halailee.

Loppuun vielä nisäuutisia. Viuhtin nisät ovat turvonneet entisestään, ne tuntee aivan helposti jo pelkästään mahaa silittämällä. En millään malttaisi odottaa pentujen syntymää, eikä odottamista yhtään helpota netistä löytyvien kissanpentukuvien katselu. Vielä on 6 viikkoa jäljellä laskettuun aikaan.

4 kommenttia:

  1. Tuo teidän Vilho näyttää ihan meijän Kiralta.. Minkäs ikäinen herra Vilho on? :) Ties vaikka olisi samaa pentuetta ^^

    VastaaPoista
  2. Vilho täyttää kesällä kaksi vuotta. Kävin katsomassa Kiran kuvia, mutta Vilhon pentueessa ei tainnut olla tuon näköistä kissaa, vaikka hyvin samalta näyttääkin.:)

    VastaaPoista
  3. Whiskas Mmmm mössöt sisältävät nykyään viljaa.

    VastaaPoista
  4. Hei kiva löytää toinenkin kissabarffaaja :) Meitä kun tuntuu olevan aika kortilla varsinkin blogimaailmassa! Ihanan näköisiä kisuja sullla :)

    VastaaPoista

Kiitos kommentoinnista!:)