Nälkäisiä kissavauvoja

Pennut ovat nyt viiden päivän ikäisiä. Ne ovat tulleet selvästi vilkkaammiksi ja aktiivisemmiksi ja kasvaneet hirveästi! Mielenkiinnolla odotan, että milloin silmät rupeavat aukeamaan.

Painot tältä illalta:
223
240
236
248

Viuhti vaikuttaa viimein hyväksyneen paikan vauvoillensa. Se ei ole sama laatikko jossa pennut syntyivät, vaan tyhjensin sängynaluslaatikon ja laitoin sinne ohuen pyyhkeen pohjalle. Se näyttää kelpaavan ja siellä on vietetty nyt vuorokausi.

Uusi koti

Olemme nyt ruvenneet käsittelemään pentuja hiukan enemmän pelkän satunnaisen silittelyn ja punnitustuokioiden lisäksi. Välillä näyttää, että pennut jopa tykkäisivät rapsutuksista. Pentujen sosiaalistaminen pienestä pitäen on tärkeää, että niistä kasvaisi ihmisistä välittäviä ja rohkeita kissoja. Jos pennut elävät vain emonsa huolenpidossa, eivät ne totu ihmisen kosketukseen eikä niistä tule niin sylissä viihtyviä kissoja. Tärkeintä pentujen sosiaalistaminen on ennen kuin ne ovat seitsemän viikon ikäisiä.

Ihana kissaemomme

Koko perhe

Sitten muita kuulumisia. Pääsykokeet ovat nyt ohi ja meillä molemmilla meni oikein hyvin. Haimme siis mieheni kanssa Metropolian ammattikorkeakouluun pop/jazzmusiikin koulutusohjelmaan musiikkipedagogi- ja muusikkolinjoille, minä pääinstumenttina altto- ja mieheni tenorisaksofoni. Kuuden viikon päästä saamme tietää, että tärppäsikö. Silloin kuuden viikon päästä olemme myös molemmat Imatra Big Band -kurssilla. Kurssi on 3.-9.7. ja tarvitsemme jonkun hoitamaan kissojamme. Halukkaat kissanhoitajat ilmoittautukaa kommenttiboxissa!;)

Mukavaa loppuviikkoa Vipellyksen lukijoille!

Ps. Huomasin eilen, että Herra ykköselle on ilmestynyt pienenpieni valkoinen laikku rintaan! Neiti musta näyttäisi vielä olevan täysin musta, saa nähdä että jääkö se sellaiseksi.

Edit. Vielä aamupainot perjantailta:

242

256

256

260

Mustat pennut eli pennut 1 ja 2 ovat jo tuplanneet painonsa syntymästä! Pentu 4 on vain neljän gramman päässä tuplapainosta ja suurimpana syntyneellä kolmosella onkin vielä vähän pidempi matka, 24 grammaa. Kauheaa tahtia vauvat kasvavat!

Täällä kasvetaan

Pentujen painot ovat nousseet huimasti, ensimmäisen vuorokauden aikana pentu 4 sai painoa lisää 32 grammaa eivätkä muutkaan olleet paljon huonompia.

Aamupainot tältä aamulta:

173g

175g

185g

178g

Eli huomenna mennään jo melko varmasti 200 gramman ohi.

Viuhti on ollut todella hyvä ja huolellinen emo. Sille maistuu ruoka, se juo todella paljon normaaliin verrattuna. Olen syöttänyt sille viimeisistä raskausviikoista lähtien täyden annoksen Muticattia ja kaksi kalaöljykapselia (n. 1ml) päivässä. Voin melkeinpä sanoa, ettei Viuhtin turkki ole ollut ikinä ennen yhtä hyvässä ja kiiltävässä kunnossa! Viuhti osaa myös jättää pesän lyhyeksi aikaa. Se on saanut paljon itseluottamusta ja pärjää hyvin pentujen kanssa. Ainoa hankaluus on ollut, ettei Viuhti pidä pentukopasta enää. Mieluiten se olisi pentujen kanssa paljaalla lattialla ja on muuttanut jo monesti, kun olen yrittänyt laittaa perhettä takaisin koppaan tai siirtänyt kopan siihen kohtaan minne Viuhti on pennut muuttanut. Nyt annoin periksi ja laitoin lattialle pyyhkeen minkä päällä perhe ainakin toistaiseksi majailee.

Nyt kumminkin pitemmittä puheitta kaikkien varmasti eniten odottamaan osioon, eli vauvakuviin! Kuvat ovat tältä aamulta, eli pennut ovat kahden vuorokauden ikäiset.


Oletettavasti herra, pentu numero yksi. Ykkönen on kaikkein pienin pennuista. Sen erottaa mustasta sisaruksestaan lyhyemmän hännän perusteella, muuten pennut ovat hyvin samannäköiset.










Sitten tulee tytöksi oletettu pentu kakkonen. Varsinainen itkupilli, piipitys alkaa heti, kun emo katoaa tuntoetäisyydeltä. Siksi Viuhti onkin mukana kuvissa, kun sillä oli hätä itkevästä pennusta. Toisiksi pienin pentu.





Herra numero kolme. Vaaleampi punaisista ja suurin kaikista pennuista, syntyessään valtavan kokoinen 140 gramman möhkäle, jonka Viuhti synnytti ilman minkäänlaisia ongelmia. Herralla on valkoista naamassa ja massussa, tassut näyttäisivät punaisilta mutta en uskalla sanoa varmaksi.






Sitten herra neljä. Toisiksi suurin ja tummemman punainen pentu, jolla on selvästi valkoinen kuvio naamassa, valkoista massussa ja sukat. Vaikea näin ensikertalaisena sanoa, että missä menee valkoisen ja punaisen raja näin pienellä pennulla. Noh, se selviää kun pentu kasvaa.





Olen melko varma, että punaiset pennut ovat poikia. Nimittäin kilpparigeenin periytymistä tutkittuani tulin siihen lopputulokseen, ettei mustalta isältä ja kilppariemolta voi tulla kuin punaisia poikia, sillä tyttöinä ne olisivat kilppareita. Tämä johtuu siitä, että punainen geeni tulee emolta x-kromosomista. Mikäli isältä tulee musta x-kromosomi ja emolta punainen x-kromosomi, on pentu kilppari. Emon punainen x-kromosomi yhdistettynä isän y-kromosomiin taas tarkoittaa punaista poikaa. Eli meidän punaisten pentujen täytyy olla silloin poikia. Mikäli olen väärässä ja jollakin on parempi selitys, niin olkaa kilttejä ja kertokaa siitä kommenttiboxissa, en tahdo puhua täällä puutaheinää!:)

Synnytys!

6:00-8:30

Viuhtin synnytys on nyt alkamassa. Viuhti itkee, läähättää, kehrää ja puskee lujaa ja kaipaa seuraa. Viimeiset tarvittavat valmistelut tehtiin, pentukoppaan laitetaan vanhoja huonoja vaatteita, jotka saa heittää roskiin synnytyksen jälkeen.

8:30-8:45

Viuhti ei pysy kopassa vaan makoilee takimmaisessa nurkassa sängyn alla. Siirsimme sängyn, jotta pystymme tarvittaessa auttamaan, jos Viuhti synnyttää sinne. Viuhtilla on suuret kivut, mutta se ei malta ruveta synnyttämään, vaan kulkee ympäriinsä. Viuhti arvostaa Urhon ja Vilhon seuraa ainakin toistaiseksi. Pentuvedet tulivat klo 8:38, jotka Viuhti lipitti pois lattialta. Viuhti rääkyy kivusta todella lujaa! Ensimmäinen pentu syntyi maailmaan 8:40 ja piipittää Viuhtin putsattavana.

Herra/neito musta.

8:45-9:00

8:51 toinen musta pentu syntyi. Molemmat jälkeiset ovat tulleet, Viuhti söi molemmat. Pentuja ei olla vielä saatu nisälle, kun Viuhti pesee pentuja niin innokkaasti. Toisena syntynyt pentu ei liiku niin paljon kun ensimmäinen, mutta näyttää kuitenkin hyvävointiselta. Ensimmäisen paino 117g, toisen neidin/herran paino 123g. Urho ja Vilho ovat olleet mukana synnytyksessä koko ajan eikä niistä ole ollut Viuhtille yhtään haittaa, päin vastoin.

Urho ja Vilho ihmettelevät pesän katolla.

9:00-9:30

Kolmas pentu alkaa olla tuloillaan. Pennut ovat tainneet päästä imemään maitoa, ainakin nisillä ne ovat olleet.

9:30-10

9:46 syntyi kolmas pentu, punainen! Punainen pentu hengitti aluksi vähän vaikean näköisesti, mutta parin yskäisyn jälkeen alkoi henki kulkea. Painoa punaisella huimat 140 grammaa!

10:30-11:00

Ensimmäisenä syntynyt musta ja punainen näyttäisivät olevan poikia ja toinen musta vaikuttaisi tytöltä. Kaikki ovat tainneet päästä imemään maitoa. Viuhti läähättää paljon, mutta vesi ei maistu. Neljäs pentu taitaa olla tuloillaan aivan pian.

11:00-11:30

11:02 syntyi toinen punainen pentu! Saisi tulla jo kilppari seuraavaksi, jos pentuja vielä tulee. Muuten jää Viuhtin emon omistaja ilman kilpparityttöänsä. Mutta pääasia on, että pennut vaikuttavat terveiltä ja virkeiltä. Mahassa tuntuu vielä liikettä, eli yksi pentu vielä varmasti on. Kaikki jälkeiset ovat tulleet, mikä on hyvä juttu. Toisen punaisen pennun paino 132 grammaa. Sillä on valkoista naamassa ja tassuissa. Muut vaikuttaisivat melko yksivärisiltä.

Vastasyntynyt punainen herra, pentu nro 4.

12:30-13:00

Viuhti alkoi kehräämään valtavasti. Pentujen turkit ovat kuivuneet ja tomerasti etsivät nisiä, vähän käytiin jo kamppailuakin parhaista nisäpaikoista. Mahassa tuntuu vielä yksi pentu, joka on, eiköhän sekin kohta maailmaan putkahda.

16:45

Alkaa tuntua epätodennäköiseltä, että pentuja enää syntyisi. Onhan se kuitenkin mahdollista, eli odotellaan vielä.

18:00

Urho ja Vilho eivät oikein meinaa enää hyväksyä Viuhtia, vaan meinaavat murista ja sähistä sille. Viuhtin haju on varmaankin muuttunut niin, etteivät pojat enää meinaa tuntea Viuhtia samaksi kissaksi. Pitää seurailla tilannetta ja eristää kissat jos on tarvetta. Se olisi ikävää, sillä Viuhtille poikien turva ja apu olisi varmasti tervetullutta ja Viuhti onkin vähän hämmentynyt saamastaan kohtelusta.

5-henkinen kissaperhe.

20:30

Iltapainot pennuilta:

Herra musta eli pentu nro 1 117 -> 135g, 18g lisää

Neiti musta 123 -> 137g, 14g lisää

Ensimmäinen punainen 140 -> 151g, 11g lisää

Toinen herra punainen 132 -> 147g, 15 g lisää

Eli painot ovat nousseet hienosti kaikilla, kun vuorokaudessa painoa pitäisi tulla vähintään 10g lisää.

Tässä vielä pari videota, ruokailuhetki:

Ja vastasyntynyt pentu nro 4:

Odottelua

Viuhtin laskettuun aikaan on jäljellä enää kaksi päivää ja synnytys voikin alkaa jo milloin tahansa. Painoa on nyt yli 4.9 kiloa, eli reilu 1.6 kiloa on tullut lisää. Pentulaatikko on jo valmiina, mutta täytyy toivoa, ettei Viuhti tee siitä vessaa ennen pentujen syntymää. Sillä on ollut tapana pissata lattialla olleisiin peteihin, kun ne ovat mukavan pehmeitä pissapaikkoja. Lienee peruja pissatulehduksista, joita Viuhtilla on ollut pariin otteeseen. Askartelimme pentulaatikkoon myös pienen katon, että se tuntuisi suojaisalta.

Urho ja Viuhti pesää tutkimassa.

Viuhtin liikkuminen on jo selvästi vaivalloista isosta mahasta johtuen. Se makoilee suurimman osan ajasta lattialla tai pesäkopassa, jonka se on ottanut hyvin käyttöön. Toivottavasti Viuhti kelpuuttaa sen pentujen synnytykseen ja kasvattamiseen. Pentujen tuloon ollaan jo muutenkin valmiina.

Pohdin aikaisemmin lisälämmityksen tarvetta. Asunnossamme on kuitenkin niin kuuma nyt kun aurinko on paistanut, että en usko sille olevan tarvetta. Auringon lämmittämä huone ja Viuhtin lämpö varmasti riittävät turvaamaan ravinteiden imeytymisen pentujen elimistöön.

Viuhti on viettänyt pesässä paljon aikaa.

Tänään on Urhon 2-vuotis syntymäpäivä. En voi uskoa, että Urhon syntymästä on jo niin kauan! Ja kohta saan huomata, että Viuhtin pennut ovat 2-vuotiaita ja minulla on 4-vuotiaita kissoja. No, onneksi pentuaika on vielä edessä ja saan räpsiä kuvia pennuista koko kesän ajan.

Urhon 1-v kuva.

Toivottavasti pian pääsen kertomaan pentu-uutisia.:) En tainnutkaan mainita, mutta saimme mieheni kanssa kutsut sinne Metropolian pääsykokeisiin, joista kerroin joskus aikaisemmin. Teoriaosa oli eilen ja ensi tiistaina soittokoe. Harmi, että pennut syntyvät luultavasti tässä valmistautumisen aikaan. Täytyy jakaa pennunvahtimisvuorot, että toinen joutuu menemään soittamaan kun toinen "joutuu" vahtimaan pentuja. Veikkaan, että jälkimmäinen tehtävä on halutumpi!

Hyvää loppuviikkoa kaikille!

Viimeinen viikko

Moi taas!

Aika rientää ja tänään on Viuhtin laskettuun aikaan jäljellä enää viikko. Juuri tänään pentujen punnitsemista varten ostetulla vaa'alla Viuhtille tuli lukemaksi 4,75 kiloa, eli lähtöpainoon on tullut puolisentoista kiloa lisää. Saa nähdä montako pentua sieltä oikein tulee!

Tämä kuva huijaa kauheasti, oikeasti maha on jo ihan valtava ja heiluu puolelta toiselle Viuhtin liikkuessa. Viuhti ei myöskään enää kiipeile eikä hypi yhtä paljon kuin ennen.

Saalistusintoa riittää, pitäähän pentujen saada ravintoa!

Ostimme myös kiipeilypuun pentuja varten, sillä kattoon asti ulottuva puumme on turhan vaarallinen paikka pienille pennuille. Pienessä puussa on pesäkolo ja se on sopivan pieni, etteivät pennut joudu vaaraan siinä telmiessään. Puu oli viimeinen laatuaan ja tarjouksessa 16 euron hintaan, ilmeisesti yhden puuttuvan osan vuoksi. Puu oli yleisen ihmettelyn kohteena kotiin tullessaan ja sen kissankestävyys testattiin sekä Vilhon että Urhon toimesta, Viuhti kävi vain vähän kurkistamassa.

Ahtaiden paikkojen suurin ystävä Vilho testasi pesäkolon ensimmäisenä...

... kun taas Urho kävi heti ensimmäisenä renkulassa roikkuvan pallon kimppuun. En usko pallon selviävän hengissä pentujen syntymään saakka, Urho on sen verran väkivaltainen veikko.:D

Toivottavasti viikon päästä pääsen kertomaan pentu-uutisia, iloisia sellaisia. Itseäni hiukan jännittää, että pääsenkö mukaan synnytykseen. Minulla on nimittäin keikka ensi perjantaina jolloin pentujen olisi tarkoitus syntyä, enkä voi olla sieltä millään pois. Onneksi mieheni on kotona silloinkin, mutta en ole aivan varma, että luotanko hänen kätilöntaitoihinsa.
Mutta kuvatodisteita on luvassa heti pentujen synnyttyä!:)

Psst! Sain vihdoin laitettua aikaisempaan postaukseen lupaamani kuvat, käykäähän kurkistamassa. Klik!

Edit. Onnettomuus! Uusi kiipeilypuu ei osoittautunutkaan käytössä Urhonkestäväksi. Urho hyppäsi rinkulaan, jäi jumiin ja koko putki kaatui Urho sisällään lattialle. Nyt tolppa ei enää ota asettuakseen paikoilleen. Urho on kuitenkin kunnossa ja heti järkytyksestä toivuttuaan se yritti uudelleen rinkulan sisään kun yritimme paikata Urhon aiheuttamia tuhoja. Nyt Urho juoksentelee villinä ympäri asuntoa. Huoh, joskus mietin, että millaista olisi omistaa vähemmän tuhoalttiita kissoja.:D Täytyy keksiä jokin tukevampi ratkaisu kiipeilypuuhun, ettei onnettomuus toistu varsinkaan pentujen kanssa.

Edit. 2 Hahaa, ongelma ratkaistu! Tolpassa ollut ruuvi ei meinannun yltää pesän katossa olleisiin jenkoihin. Niinpä irrotin putkessa olleen ruuvin ja hahaa, se oli pidempi toisesta päästä! Ilmeisesti puu oli kasattu kaupassa vähän huolimattomasti ja ruuvi oli mennyt väärin päin. Nyt puu on tukeva ja turvallinen.

Pentuarvuuttelua

Moi taas pitkästä aikaa!

Viuhtin odotus etenee kuten pitääkin. Paino huitelee jo 4,5:ssä kilossa. Painoa on tullut 1,1 kiloa lisää, kun lähtöpainohan oli 3,4 kg. Perjantaina on enää kaksi viikkoa laskettuun aikaan, joiden aikana painoa tulee luultavasti vielä puolisen kiloa lisää. Viuhti on aika söpö ilmestys pyöreän mahansa kanssa! Postauksen kuvituksena toimii kuvia Urhon ja Vilhon pentuajoilta.

Ihanainen Iines pentujensa kanssa.

Viikot ovat menneet todella nopeasti. Nyt täytyy tosissaan ruveta valmistautumaan pentujen tuloon, että kaikki olisi sitten valmista pentujen syntyessä. Yksi ongelma on, että kuinka saan pennuille tarpeeksi lämpimän paikan ensimmäisten viikkojen ajaksi. Kissanpennut tarvitsevat paljon lämpöä, että maidon ravintoaineet pystyvät imeytymään. Lämpötilan pitäisi olla 30 asteen luokkaa. Täytyy joko nostaa huoneen lämpötilaa (mikä ei kuulosta kovin kivalta, kun pennut varmaan asuvat meidän kanssa samassa huoneessa) tai hankkia kuumavesipullo tai lämpätyyny.



Kuumavesipulloon pitäisi varmaan vaihtaa vesi aika usein, mikä kuulostaa vähän työläältä ja perhettä häiritsevältä. Lämpötyyny taas voi lämmetä epätasaisesti ja joku kohta pedistä saattaa olla liiankin kuuma. Enkä tiedä kuinka hintavia sellaiset mahtavat olla... Sitten täytyy hankkia digitaalinen keittiövaaka, joka näyttää tarpeeksi tarkan lukeman. Pentujen painonnousua täytyy tarkkailla, sillä joka päivä tulisi tulla 10 grammaa lisää painoa. Ensimmäisen viikon ajan varmaankin punnitsen pennut aamuin illoin ja siitä eteenpäin kerran päivässä.

Tyytyväinen emo.

Ja sitten villejä veikkauksia. Veikkaan, että pentuja syntyy 5 (maksimissaan 6), joista kaksi on kilpikonnavärisiä, luultavasti tummia, joissa on vähän valkoista. Niiden lisäksi 3-4 mustavalkoista pentua, ehkä kaksi tai kolme poikaa ja yksi tyttö. Saa sitten nähdä, että menikö yhtään oikein.

Nämä veikkaukset perustuvat meidän kissojen emojen pentueille. Molemmat, Urhon ja Viuhtin emo Iines ja Vilhon emo Nelli, jotka ovat siskokset, saivat kaksi pentuetta.

Urhon valkoinen kilpparisisko.

Urho ja kaunis emo Iines.

Puolipitkäkarvaisen Iineksen ensimmäisessä pentueessa, josta Urho on, oli 5 pentua. Kaksi niistä oli valkokirjokilpikonnatyttöä, kaksi mustavalkoista poikaa ja punavalkoinen poika. Kaikki pennut olivat pääosin valkoisia ja muita värejä oli pieninä läntteinä, kuten Urholla on mustaa. Muut pennut olivat muistaakseni lyhytkarvaisia Urhoa ja toista kilpparityttöä lukuunottamatta. Iineksen toisessa pentueessa oli Viuhtin lisäksi viisi mustavalkoista pentua, joista valtaosalla taisi olla vähän pidempi karva. En nähnyt koko pentuetta, vain hakematta olleet kaksi pentua, kun Viuhtin kävimme hakemassa. Ne kaksi olivat tummia ja pörröisiä, aivan ihania palluroita. Viuhti oli aivan hurmaava kun sen haimme. Pidin sitä sylissäni koko lähtöön valmistautumisen ajan. Se vain nökötti sylissäni ja oli niin hellyyttävä.

Urho 7 viikkoisena emon putsattavana.

Lyhytkarvaisen Nellin esimmäisessä pentueessa oli viisi pentua, joista Vilho on yksi. Valkokirjokilppari, kilppari ja kolme mustavalkoista pentua, joista yksi taisi olla tyttö (tämä kyseinen pentu oli jo ehditty nimetä Kaarloksi. Mahtoikohan siitä tullakin Karoliina?). Nellin toisessa pentueessa oli eniten värivalikoimaa, sillä siinä oli muistaakseni ainakin ihana kermanvärinen pentu ja harmaa kilppari ja kaikki pennut taisivat olla melko vaaleita. Pentuja syntyi huimat seitsemän kappaletta, kolme poikaa ja neljä tyttöä. En nähnyt pentuja kuin vilaukselta eikä minulla ole kuvia niistä, joten en voi tarkistaa värityksiä. Kirsi, jos olet "linjoilla", niin saat tarkentaa karvan pituuksia, sukupuolia ja värityksiä, ettei mene ihan metsään!:)

Nelli pentueensa kanssa. Vilho ainoana imemässä maitoa.:)

Nelli ja pennut. Vilho on takimmainen pentu.

Näiden vajavaisten tietojen perusteella päättelisin, että Nellin ensimmäisillä pennuilla ja Iineksen toisilla pennuilla saattaisi olla sama isä pentujen tumman värityksen vuoksi ja Iineksen ensimmäisillä ja Nellin toisilla pennuilla sama isä vaalean värityksen vuoksi. Oikeastihan sitä ei voi tietää. Sitä paitsi yhdellä pentueella voi olla monta isää, joten se tästä turhanpäiväisestä arvuuttelusta. Mutta jos arvaukseni pitäisi paikkansa, olisivat Vilho ja Viuhti sisarukset eivätkä ainoastaan serkukset!

Vilho ja Vilhon söpö kilpparisisko. Vilhon söpöt penturaidat erottuvat tässä 7 viikon vanhana otetussa kuvassa selvästi.

Sitten lopuksi jaan vielä linkin, jota olen seuraillut vähän väliä sen jälkeen, kun sen löysin. Se on webbikamera Tallinnan eläintarhassa, missä erittäin uhanalainen amurinleopardi on saanut kaksi pentua. Pennut ovat muistaakseni 3-4 viikon ikäisiä ja mahdottoman söpöjä! Käykäähän vilkaisemassa, mutta omalla vastuulla. Tuon katselu ei nimittäin auta tippaakaan kissakuumeesta kärsiviä! :) http://www.interactivezoo.eu/pesa.html